|
WSOY: Kymmenen kansalliskirjailijaa
Kirjoja on vuosien mittaan kertynyt monenlaisia, mutta tuskinpa niistä mistään vapaaehtoisesti haluaisi luopua. Jos olisi kuitenkin pakko nimetä joku teos, joka viimeiseksi hyllyyn jäisi, osuisi allekirjoittaneen valinta WSOY:n kustantamaan teossarjaan ”Kymmenen kansalliskirjailijaa”.
Kirjasarja on perheeseemme tullut, proosallisesti, anopin kautta. Hän on sen itselleen hankkinut muutettuaan ensimmäisen työnsä perässä uudelle paikkakunnalle vuonna 1956, jolloin teossarja on ollut uudehko tuote. Sen eri osat ovat peräisin vuosilta 1954 ja 1955, hieman kirjasta toiseen vaihdellen toista tai kolmatta painosta. Edellisen omistajansa kautta tähän kirjajoukkoon liittyy siis henkilökohtaisia tuntemuksia ja suoranaista suvun historiaa. Sen on luovuttanut henkilö, joka ensi kerran tavatessamme oli päättelemässä jo tuolloin ammoisella 50-luvulla alkanutta työuraansa.Nämä kirjat ovat oma linkkimme suoraan Paasikiven aikaan. Suomeen, joka oli kovin erilainen,
Teosten sisältö koostuu, kuten nimi vihjaa, kymmenen kansallisesti merkittävän kirjailijan teoksista tai niiden osista. Mukana ovat Aleksis Kivi, Minna Canth, Juhani Aho, Kauppis-Heikki, Santeri Alkio, Santeri Ivalo, Arvid Järnefelt, Maila Talvio, Johannes Linnankoski ja Kyösti Wilkuna. Alkuperäisten tekijöidensä kautta kirjoihin liittyy siis vielä laajempi aikaharppaus, suomalaisen proosan alkulapsuudesta sen aikuisuuden kynnykselle.
Oman lisävärinsä teoksille tuovat niihin sisältyvät kirjailijoiden esittelyt, jotka paikoin muodostavat pienoiselämänkertoja. Näitä johdantotekstejä ovat kirjoittaneet myös erittäin mielenkiintoiset persoonat, Kustaa Vilkuna, J.A. Hollo, V. A. Koskenniemi, muutamia mainitakseni. Täältä on löydettävissä mielenkiintoisia pilkahduksia siitä, miten itsenäisyyden alkuajan muistot ja käsitykset ovat suodattuneet 40-luvun koettelemusten ja, sanoisinko, kansallisen paradigman muutoksen, läpi. Pohtia voi myös, miksi mukana ovat juuri nämä tietyt kymmenen kirjailijaa. Vaihtoehtoja varmasti olisi ollut.
Jos askarruttaa kysymys siitä, mitä tarjottavaa puolen – puolentoista vuosisadan ikäisillä teksteillä on annettavana nykylukijalle, niin kehottaisin ehdottomasti tutustumaan esimerkiksi Maila Talvion teksteihin. Vaikkapa Itämeren tytär. Kuin Linnan Tuntematon. Ellei peräti MacLeanin Saattue Murmanskiin.
Ei, en ole lukenut vielä niitä kaikkia. Mutta ehdin varmasti ennen kuin ne siirtyvät seuraavalle sukupolvelle, noin vuonna 2025
Suositeltavia linkkejä |